Sotilaat haluaisivat oikeuden tarkastaa jokaisen puhelimen terrorismin varalta

Kuvittele tilanne: Kävelet rautatieasemalla näpytellen tekstiviestiä. Viereen tulee sotilas, joka nappaa puhelimen kädestäsi. Miehen kollegat pitävät sinua kohteliaasti paikoillaan sillä välin, kun hän lukee sähköpostisi ja tarkistaa kuvasi Facebookista.

Lopuksi saat puhelimesi takaisin ja mies ilmoittaa: – Halusimme vain varmistaa, että et ole terroristi.

Puolustusministeriön työryhmä kaavailee Suomeen internetin massavalvontaa. Tammikuun alussa julkaistun esityksen mukaan Suomenkin pitäisi saada kyky valvoa rajat ylittävää verkkoliikennettä ja kyky vakoilla ulkomaisten toimijoiden tietojärjestelmiä.

Tarkalleen ottaen työryhmä esittää massavalvonnasta, että kaikkea internet-liikennettä seurattaisiin koneellisesti ja eri viranomaisten toiveiden perusteella pieni osa liikenteestä otettaisiin tarkempaan syyniin. Teknisen puolen hoitaisi keskitetysti puolustusvoimien tiedustelulaitos eri viranomaisten pyynnöstä ja oikeuden luvalla.

 Alussa kuvattu esimerkki on kuvitteellinen siltä osin, että armeijan vakoilukioskin sijainti ei olisi Kaivokadulla, vaan jokaisella kadulla ja jokaisessa kodissa. Globaalisti verkottuneessa maailmassa jako kotimaiseen ja ulkomaiseen liikenteeseen on keinotekoinen. Suuri osa tavallisesta internetin käytöstä hyödyntää ulkomailla sijaitsevia palvelimia.

Kuka tahansa olisi siis massavalvonnan kohde. Kun Pia lähettää Petterille kauppalistan WhatsAppissa, se olisi sotilaiden luettavissa.

Ajatus vakoilukioskista Kaivokadulla on esimerkkinä tarpeellinen. Jos viranomaiset saisivat oikeuden tutkia kenen tahansa puhelimet, se olisi paljon pienempi ongelma perusoikeuksille kuin massavalvonta. Kadulla tehtävä valvonta olisi työläämpää ja se kohdistuisi todennäköisesti paljon paremmin todellisiin riskitekijöihin.

Verkon massavalvontaa on mahdotonta havaita. Siksi sitä ei ymmärretä, eikä oteta vakavasti. Kukaan ei antaisi poliisille oikeutta urkintakioskin perustamiseen, mutta verkkovalvonta ei herätä samanlaisia tunteita. Vaikka sen juuri pitäisi – pysäyttäminen kadulla on kovin tehotonta verrattuna siihen, että kaikkien viestit tallennettaisiin ja luettaisiin.

“Minulla ei ole mitään salattavaa ja sen vuoksi kaikkia saakin valvoa” -tyyppiset perustelut kukoistavat yleisen ymmärtämättömyyden turvin.

Puolustusministeriön työryhmä perustelee valvonnan vähäistä vaikutusta kansalaisoikeuksiin sillä, että tietoa käsitellään koneellisesti. “Yksityisyyden suojaan kohdistuvaa rajoitusta voitaisiin lieventää sillä, että hakuehtojen mukainen seulonta tapahtuu ensivaiheessa koneellisesti. — Yksityisyyden suojan näkökulmasta olennaista olisi, että mikään sellainen viesti tai viestin tunnistamistieto, joka ei vastaa hakuehtoa, ei päädy manuaaliseenkäsittelyyn”, muistiossa sanotaan.

No shit, Sherlock! Sotilaat eivät siis aio lukea miljoonia sähköpostiviestejä päivässä läpi, vaan käyttävät ATK-laitteita siihen.

Koneiden avulla tehtävä kaikkien viestien suodatus on täysin välttämätöntä koko massavalvonnan ajatukselle. Ei ole massavalvontaa, jos kaikkia viestejä ei saa lukea. Jostain syystä koneellisesta valvonnasta tulee työryhmän esityksessä yht’äkkiä lieventävä asianhaara koko touhulle.

Kaikki massavalvonta perustuu aina koneisiin ja jonkin asian etsimiseen. Ja se tässä on olennaista: jokaisen suomalaisen kaikki viestit pitää syynätä, jotta löytyy yksi epäilyttävä.

Kun liikenneministeriö kuvasi koko työryhmän työtä pyrkimykseksi etsiä perustelut jo päätetylle asialle, edellinen sitaatti on kuvaava esimerkki.

Työryhmä antaisi verkkovalvontaan oikeudet viranomaisille. Muistiossa puhutaan poliisista, sotilaista ja valtiojohdosta, ja tutkittavat asiat pitäisi varata erityisen vakaviin rikoksiin ja uhkaan yhteiskunnalle. Prosessissa olisi mukana tuomioistuimen kaltainen periaatteessa ulkopuolinen valvoja.

Ilmeisesti Helsingin käräjäoikeudessa parhaillaan istuva huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio olisi voinut jossain tilanteissa saada massavalvonnan tietoja, jos järjestelmä olisi ollut olemassa. Hän tutki vakavaa, kansainvälistä rikollisuutta, jossa viestit kulkivat maan rajojen yli. Työryhmän muistiossa korostetaan valvonnan rajattutta ja luottamuksellisuutta, mutta samaan aikaan oikeudessa on menossa keissi, josta ei ensimmäisenä tule mieleen rajallisuus tai luotettavuus.

HS:n selvityksen mukaan Helsingin käräjäoikeus on myöntänyt televalvontalupia kevein perustein monille eri viranomaisille. Oikeuslaitoksen läheisyys viranomaisiin yhdistettynä massavalvonnan vaatimaan salaisuuteen olisi valvonnan kannalta ongelma. Yhdysvalloissa vastaava oikeusjärjestely ei ole estänyt NSA:n toimintaa.

Muita syitä vastustaa verkkovalvontaa on monia. Tärkein niistä lienee valvonnan tehottomuus kehittyvien salaustekniikoiden murtamisessa. Tavallisia kansalaisia kyllä pystytään valvomaan, kun välinpitämättömiä nettisurffalijoita ei kiinnosta oman yksityisyyden turvaaminen. Jos Suomessa olisi terroristeja, niin he todennäköisesti osaisivat välttää nettiurkinnan. Se on helppoa: tässä on kirjoittamani 10 vinkkiä kuinka välttää verkkourkinta.

Yksi peruste verkkovalvontaa vastaan on se, että se uhkaa suomalaisten IT-alan yritysten toimintaa. Perustelu kuuluu: F-Securen kaltaiset yritykset voivat mainostaa toimintaansa sillä, että täällä on palvelinkeskukset ovat turvassa ja viranomaiset pysyvät poissa tietojärjestelmistä. En kuitenkaan usko, että tämä on merkittävä seikka asiaa punnittaessa. Ruotsin vastaava massaurkintalaki ei ole ajanut firmoja maasta pois.

Kokonaisuutena lakiesitys on masentava erimerkki siitä, miten vähän kukaan on kiinnostunut puolustamaan perusoikeuksia Suomessa. Vuodesta 2013 alkaen olemme tienneet Edward Snowdenin ansiosta, että internetiä on mahdollista vakoilla hyvin laajasti ja niin myös tehdään. Puolustusministeriön työryhmän esitykseen vastaus on ollut hiljaista mutinaa, liikenneministeriön rohkeaa vastarintaa lukuunottamatta.

Snowdenin paljastuksiin ja ehdotukseen massavalvonnasta vastaus Suomessa ei ole ollut digitaalisten oikeuksiemme puolustaminen. Sen sijaan sotilaat huutavat: me haluamme samanlaiset lelut.

Leave a comment