Google päättää, kuka saa nuoruutensa hölmöilyt poistettua netistä

Sinä ilmeisesti olet sitä mieltä, että netistä ei saisi koskaan poistaa tietoa?

Tällaisen kysymyksen heitti Juuso Pekkinen Yle Puheen radiohaastattelussa. Olinkin jo ehtinyt ihmetellä, miksi kukaan ei kysy tätä asiaa. Onneksi eivät ole kysyneet, koska siihen on todella vaikea vastata.

 

EU-tuomioistuin teki vuosi sitten päätöksen, että ihmisillä on oikeus pyytää Googlea ja muita hakukoneita poistamaan itseään koskevaa, vanhentunutta tietoa. Hyvään tähtäävä tarkoitus on estää se, että joku yksittäinen nuoruuden törttöily leimaisi ihmistä vuosikymmenien ajan.

Käytännössä Googlelle esitetään pyyntö verkkolomakkeella, ja sen jälkeen joku yhtiössä päättää, poistetaanko tieto vai ei. Ajankohtaisia ja julkisuuden henkilöihin liittyviä asioita ei poisteta, tai sen ainakin pitäisi olla Googlen ja muiden hakukoneiden linja.

Käytännössä oikeus tulla unohdetuksi on ollut rikoksia tehneille keino saada netistä tieto pois omista rikoksista. Esimerkiksi talousrikoksia tehneille vanhojen rötösten poisto voi olla tärkeää – ihan aidosti, mutta myös sen takia, että tulevat uhrit eivät saisi ennakkovaroitusta.

 

Vastasin Pekkiselle haastattelussa, että oikeus tulla unohdetuksi voisi joissain tilanteissa olla järkevä. Kaikkien poistojen pitäisi kuitenkin olla läpinäkyviä ja tarvittaessa ulkopuolisten tarkastettavissa. Sivustojen ylläpitäjien pitäisi aina saada tieto, jos hakukoneesta poistetaan joku linkki heidän sivulleen. Näin esimerkiksi tiedotusvälineet saisivat tiedon, jos niiden sivujen näkvyyys huononee netissä.

Nyt tilanne on se, että EU on käytännössä ulkoistanut oman verkkomuistinsa hallinnan Googlelle ja Microsoftille. Eri maiden tietosuojavaltuutetuille voi valittaa, jos yhtiöt eivät suostu poistamaan tietoa. Sen sijaan kukaan ei valvo, jos Google tai Microsoft poistavat hakukoneistaan jotain sellaista, mitä ei pitäisi poistaa.

 

 

 

Leave a comment