Tietosuojavaltuutettu suojelee poliisia

Noin 200 000 suomalaisen tiedot löytyvät poliisin salaisesta rekisteristä, johon kirjataan tietoja rikollisista ja heidän lähipiiristään.

Rekisteri nousi julkisuuteen, kun paljastui että myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi on siellä. Tällä viikolla paljastui uusia tietoja: rekisteri on paljon kuviteltua laajempi.

Sähköisiä kansalaisoikeuksia puolustava Effi-järjestö loi lomakkeen, jonka avulla voi pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, ovatko itsestä merkityt tiedot poliisin rekisterissä oikein.

Lain mukaan tietosuojavaltuutettu saa tarkastaa myös salaisia rekistereitä, jos kansalainen sitä pyytää.

Tällä viikolla sadat kansalaiset pyysivät. He lähettivät tietosuojavaltuutetun toimistoon netistä tulostamansa lomakkeen ja toivoivat tietojensa tarkastamista.

Ja syystä: jos bussi lastattaisiin täyteen aikuisia suomalaisia, sisällä olisi pari-kolme poliisin urkintarekisteriin joutunutta. Jarkko Sipilän mukaan rekisteri sisältää 183593 henkilöä, 19564 yhtiötä, 20722 ajoneuvoa, 44103 osoitetta ja 13758 puhelinnumeroa.

Rekisteriin saattaa päätyä hyvinkin heppoisin perustein. Saattaa riittää, että tuttavapiiriin kuuluu joku poliisin epäilemä henkilö.

Monet ihmiset ovat syystä huolissaan, ja pyysivät tietosuojavaltuutettua toimimaan.

Vastaus oli hämmentävä: sähköinen lomake ei kelpaa, pitää tulla paikan päälle.

Vuonna 2014 poliisi voi kyllä urkkia sähköisesti ja tallentaa tuhansien sivullisten tiedot salaiseen rekisteriin. Jos haluaa valvoa omia oikeuksia, pitää mennä lakki kourassa virastoon.

Kun hiihtäjä Mika Myllylä kuoli epäselvissä olosuhteissa, sadat poliisit kävivät urkkimassa luvatta hänen tietojaan. Poliisi on siis syönyt todistetusti kuormasta, ja on käyttänyt rekistereitään omiin, kyseenalaisiin tarkoituksiinsa.

Epäiltyjen rekisteri on luonteeltaan sellainen, että sitä pitää pystyä käyttämään melko vapaasti. Hakemisto ei ole hakemisto, ellei sieltä voi etsiä kunnolla tietoa. Ja kun valtuudet on annettu, niitä voi myös käyttää väärin.

Tietosuojavaltuutetun pitäisi olla kansalaisten puolella. Nyt puolustetaan poliisia.

Kommentit

  1. Tietosuojavaltuutetetun työ ei kestä mielestäni kriittistä arviointia. Linjaukset ja ratkaisut vuosien varrelta kertovat huonosta ymmärryksestä kun laki ja palvelut on asetettava rinnan ja arvioitava oman tehtävän kautta ratkaisuja. Tuloksena on ollut joukko merkillisiä linjauksia ja kummallista saivartelua. Ihmettelen suuresti

  2. Ei tietosuojavaltuutettu tässä ole ongelma. Ongelmana on laki.

    Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 44 § 2 momentti sanoo yksiselitteisesti, että poliisin rekistereihin liittyvä tarkastuspyyntö on esitettävä “henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle – – ja todistettava henkilöllisyytensä.”

    Minusta ongelmallisempaa olisi, jos tietosuojavaltuutetun toimisto ja poliisi päättäisivät, että niiden ei tarvitse noudattaa säädettyjä lakeja vaan että he voivat oikoa asioita parhaaksi näkemällään tavalla.

    Itse asiassa väittäisin, että koko epri-ongelma on saanut alkunsa juuri tällaisesta ajattelusta. On viitattu kintaalla voimassaoleville laielle ja tehty, niin kuin kivalta on tuntunut.

    Suomen ja monen banaanivaltion ero on perinteisesti ollut siinä, että meillä (edes pääsääntöisesti) noudatetaan lakeja. Näin toivottavasti jatkossakin.

    Jos lait ovat huonoja, on meillä 200 kaveria/kaveritarta jatkuvassa valmiustilassa Arkadianmäellä. Lakia noudattavaa virkamiestä on vähä-älyistä syyllistää vähä-älyisestä laista.

  3. Tommi:

    TSV tosiaan siteeraa tuota pykälää, mutta emme vetoa siihen vaan samaisen lain 45§:ään, jossa säädellään salaisten rekisterien tarkistamisesta. Näissä henkilö ei saa itse mitään tietoja itse rekisteristä, joten pyynnön tekijän henkilöllisyyden tekijän selvittämisellä on vähemmän merkitystä ja tästä syystä laistakaan ei löydy tuota “jätettävä henkiläkohtaisesti”-vaatimusta. Tämä myös mainitaan jopa TSV:n omassa ohjeistuksessa, vrt: https://effi.org/blog/2014-10-30-Tapani-Tarvainen.html

Leave a Reply to Ville Oksanen Cancel reply